Marjamatka

Lähetin emännän Pohjanmaalle täydentämään piirakkatarpeita.

Reilun tunnin saldo: 200 askelta ja sangollinen puolukkaa.
Koko retken kruunasi pariin kertaan bongattu metso.

Emäntä pääsi isänsä kanssa käymään Kurjennevan
Eränkävijöiden kämppällä. Ihan loistavat maisemat! Saksanseisojalla oli lokoisat oltavat maastossa.Kotona emäntää vartioi kissojen Grand Old Lady, Matilda.

Stressivapaa alue

Typerät junanpenkit

Murr, sanon minä: en mahdu!

Syyskuun aamu

Aamut viilenevät; loikoilen vällyissä mahdollisimman pitkään
uupuneita kinttujani lepuuttaen. Onneksi ihmiset nousivat jo.

Tapasin metsässä rhodesiankoiria ja juoksin, juoksin, juoksin! Saga
ja Serengeti juoksivat perässä!! Nyt tahdon vain nukkua rauhassa.

Syksyinen sunnuntai Suokissa

Emäntä tutki kasveja ja lammikoita, minä löytämääni
muumioitunutta sammakkoa. Sitä ei saanut syödä.

Kotimatkalla emäntä katosi leipäkauppaan! Nam!

Miten päästä eroon sitkeistä mustikkatahroista?

Kainalokoira

Kapeakankkuisten kokoontumisajot

Minä, Ville, Juuso ja Ralli.

Randomkuvia

Emännän veljen luona. Loikkasin sängyn kautta parhaalle paikalle.

Luonnostaan surumielisen näköiset koirat pääsevät nopeammin kotiin.

Emäntä tuli töistä: otin ns. pakkohellyyden.

Mitäs mitäs, rapisteliko joku eväspussia?

Nyt emäntä ei pääse enää ilman minua junan vessaan. Hah!

Ihana emännän oloinen nainen!

Ihmiset päiväretkeilivät Tampereella. Isännällä oli omia
puuhia, minä ja emäntä tapasimme emännän pikkusiskon.
Tein heti pesän sänkyyn ja sain sinne hyvää seuraa.

Kävimme pitkällä retkellä Kaupin metsissä ja poluilla.
Tuuli puhalsi valtavia aaltoja Näsijärven rantaan.

Retken jälkeen väsytti, mutta en malttanut mennä toiseen huoneeseen
sängylle nukkumaan. Niinpä etsin pehmeän paikan ihmisten läheltä.

Syö karkkia vain karkkipäivänä

Jolkotin määrätietoisesti Hakaniemen karkkikauppaan heti kun
hoksasin, minne ollaan menossa. Mutta ovi olikin säpissä!

Siinä odotellessa ovelle syntyi jo ruuhkaa.

Kun pääsimme sisään, autoin shoppailussa työntämällä kuononi joka
laatikkoon ja nostamalla herkkuja niistä pois. Kiitokseksi avusta
isäntä antoi minulle tämän jättimäisen siankorvan illalla! Nam!

Futis- ja agilitykoulu

Luukin koirahaka on mainio paikka! Pelasimme
yhdessä futista: isäntä potkaisi palloa, minä juoksin.

Jostain syystä ihmisistä oli hauskaa löytää agilitykenttä.
He päättivät testata, onko minusta kylmiltään sirkuskoiraksi:

Pelkän hupsuttelun perusteella en tietenkään hoksaa, mitä
pitäisi tehdä. Mutta ainakin osaan seisoa kuin puomi!Totesimme yhdessä, että agility vaatii tietoa ja treeniä :-D

Syksyä ilmassa

Rajasaari oli lauantaiaamuna aikaisin rauhallinen. Ihmiset
nauttivat kuulaasta ilmasta ja syksyn väreistä. Minä
spurttailin, join lätäköistä ja leikin belginpennun kanssa.

Greyn laskuoppi

Keittiössä on 6 omenaa. Grey tiputtaa yhden laatikoston
alle ja syö kolme omenaa melkein kokonaan. Montako
kokonaista omenaa sängystä löytyy kotiinpalatessa?

Lisätehtävä nopeille: mikä on todennäköisyys sille,
että omenat syödään vaalean päiväpeiton päällä?

Taiteiden yö

Pääsin Akateemisen paperiosastolle nuuhkimaan. Hämmentävää.

Vielä hämmentävämpi oli galleristin koko laumalle esittämä
kutsu mennä kuuntelemaan oopperalaulajaa ja katselemaan Riitta
Nelimarkan taidetta. Kiitos, mutta koirat eivät pidä oopperasta.

Vaaleanpunainen

Koirametsässä ollut aamuinen seitti hetkeä ennen kuin suoritin
ns. ylijuoksun. Enempää kuvia seiteistä ei sitten saatukaan.

Juoksun jälkeen pitää varoa, ettei vaaleanpunainen tipahda suusta.

Koirapuisto varrella rautatien

Linnunlaulun koirapuistossa voi bongata junia.

Vaan mahdanko sittenkään olla junabongari?

Ehkä tämä ratapihan kopin alla asuva pikku kani oli valppauteni
todellinen kohde. Ainakin se sai minut nuoleskelemaan huuliani...