Tätiretkellä Tampereella

Emäntä autoili pitkästä aikaa ja vei minut tapaamaan täti Ritolaa Tampereelle.
Ihmiset kahvittelivat, minä nuuhkin joka nurkan ja otin ns. pakkohellyyttä.

Lähdimme yhdessä Kauppiin katsomaan Raila Laineen muistokisoja.

Näytin tädille, miten rennosti osaan ottaa ihmisten ilmoilla.

Emäntä osti makkaran! Se olikin ensimmäinen tänä kesänä,
nam! Laitoin heti kankun visusti maahan, etten jäisi ilman.

Retkeily uuvuttaa: onneksi pääsin tädin sohvalle nukkumaan...

Aamupala metsässä

Ihmiset tahtoivat syödä aamupalansa koirametsässä.

Minä tahdoin juosta ja etsiä kuraojia, joissa kahlata.

Tapasimme kolme erittäin viehättävää whippet-urosta!
Paljon mielenkiintoisempaa kuin mustikoiden poimiminen!

Kulttuurihistoriallinen retki Seurasaareen

Ihmiset pitävät vanhoista hökkeleistä, joten vein heidät retkelle
ulkomuseoon. Itse bongasin pienriistaa: paljon oravia ja jäniksen.

Itsetuhoiset oravanpoikaset tulivat parin metrin päähän
säksättämään. Ne ajoivat minut lievään haukkupsykoosiin.
Hulluuden iskiessä pousaan komeasti, rinta rottingilla!

Tapasimme sattumalta myös Tuijan ja Alikin. Nuuhkuttelimme
hetken, sitten jatkoimme laiduntamista ja oravien kyttäämistä.

Koirankuonolainen

Puutarharemppagrey

Emäntä vei minut Outin ja Jannen luo Keravalle kylään.
Autoin Jannea pihalaattojen asentamisessa kaivamalla.

Raskaan urakan jälkeen romahdin ihanaan maakuoppaan!

Hellettä paossa

Innostuin kaivamisesta hellepäivinä. Minä kaivan kuopan,
emäntä täyttää sen, minä kaivan kuopan auki uudelleen. Jos loikomiselta ehtisin, kaivautuisin Kiinaan asti.

Slummasin keskustassa

Ihmiset veivät minut Helsingin viihtyisään keskustaan.
En saanut tutkia roskiksia, vaikka varikset saivat.

Tsekkalimme, josko Kampissa olisi ollut ECMC 2006 -meininkejä.

Kotimatkalla poikkesimme Tokoinrannan kautta.
Tapasin uusia ihmisiä ja sain paljon huomiota ja rapsutuksia!

Yyterin rannoilla

Isäntä tuli hakemaan minut kotiin. Ennen automatkaa kävimme rannalla.

Juuri mitään en pelkää, mutta noita isoja eläimiä kyllä!
Nyt en kyllä haukkunut niinkuin yleensä, kun tapaamme.

Minut hylättiin!!!

Oikeasti on loistavan siistiä jäädä Poriin viettämään greyhoundin
päiviä - olen vain syntyjäni niin melankolisen näköinen.... ;)*

Tämäkö sitten muka on tärkeämpää kuin antaa minun kirputtaa!??

Tuskin te nyt Untamalan lehmää kotiinne ottaisitte? En minä
sentään niin paljon tilaa vie. Vain 60% sängyn jalkopäästä.

Jahas, ja emäntä vielä koettaa vihjailla, että loma ja uni tulee
muka tarpeeseen?!!? Odota kun haette minut takaisin: aion
uneksia jättikaneista ja potkia kankkuasi koko yön. Hah!

* Viikon jälkeen on jo kovasti ikävä kirputtavaa laiheliinia.

Uimakoulu

Greyhoundien taksikopilla kerrotaan, että uiminen joko ei ole tai
sitten on hauskaa . Taidan olla sitä ensimmäistä porukkaa.

Emäntä huijasi minut tänne naksuilla ja lempeillä puheilla.
(Okei, oli hillittömän kuuma päivä enkä vastustellut.)

Häntää en ainakaan laske veteen.

Parempi paeta rannalle ennenkuin kyljet kastuvat.No nih! Koipeni kastuivat! Nyt kaikki näkevät laihat kinttuni!

Mattopyykillä

Menimme Tervikseen mattopyykille.
Välillä emäntä katosi, ja olin niin iloinen, kun hän
tuli takaisin hakemaan meitä mukaansa mattolaiturille!

Mattojen pyykkääminen on minusta kauhean raskasta hommaa,
etenkin kun emännän työn laatua pitää koko ajan vahtia.
Onneksi välillä voi nukkua.

Vaikka hellepäivä olikin, en käsitä miksi minut muka pitäisi
kastella tuossa rasittavassa meressä. Kampaus menee pilalle!

Jouten loikominen ei sovi nälkäisille koirille

Ihmiset pitävät tylsästä viltillä loikoilusta . Minusta se on vain tylsää, jos en ole saanut iltaruokaa.Hei orja, tuo ei ole kunnon rapsutusta: tahdon vaihtelua!

Edes jonkun meistä pitää koettaa säilyttää katu-uskottavuutensa,
ja noista kahdesta ei siihen ole. Onneksi perheessä on Lady Grey.