Perjantai-illan huumaa

Uhmasin kohtaloani: matkustin rohkeasti metrolla ja
sporalla pitkin poikin kaupunkia.


Palasin kotiin ehjänä.

Pienten koirien puistossa

Isojen koirien puistossa oli tylsää. Mutta pienten koirien
puistossa oli ihana puu pureskeltavaksi!

Jouluaatto, II

Kaadoin joulukuusen heti kun isäntäväki
lähti kävelylle ja jäin yksin.

Tavalliset hopeiset pallot eivät ole mitään, mutta glitteri-
palloja en voinut vastustaa. Nyt sänky on täynnä hilettä. Disco Girl!

Jouluaatto

Koko aatonaatto piti viettää keittiön lattialla ilman hetkenkään
unitaukoa. Jos jotain vaikka tippuisi lattialle.



Tippuisi jo!



Aattona opin avaamaan lahjapaketin. Tosin vain
se paketti kiinnosti, josta pilkisti leikkikanin koipi.



Myös leikkikaneja voi nuolla ja kirputtaa.



(älkää kuvatko!)

Onko pakko lähteä (ulos pitämään hauskaa)?

Kruununhaka, sunnuntaiaamu:

(...onneksi kukaan ei huomaa minua...)

...äh.

(...pakko lähteä ulos blah blah blah...)

Tulkaa nyt jo!

Uni maittaa

Joskus väsyttää kauheasti.

Koiranelämää Helsingissä, I

Tara (huomenna 2,5 v.) muutti maalta kaupunkiin.


Ensilumi + iltapäivälenkki + lähestyvä ruoka-aika = kotiin
kaipaava grey.


Vuorikauris ja emäntä.

Kaisaniemen seko-orava

Elokuu 2005:


Ensin noudetaan maasta sinne unohtunut, ihanan sokerinen tölkki.


Sitten nautitaan sen sisältö puussa ja säksätetään ihmisille, jotka häiritsevät juomarauhaa.
(Kts.)